1921 Helsingin Amatööri-Valokuvaajat perustettiin 2.3.1921. Perustajajäseniä oli 14, kaikki miehiä. Puheenjohtajaksi valittiin Erland Piirinen. Vuoden lopussa jäseniä oli 56.
1922 Saksalainen Arthur Ranft vieraili HAV:ssa ja piti bromiöljykuvien tekokurssin. Jäseniä vuoden lopussa 98.
1923 Huhtikuussa 122 jäsentä. joista 13 naisia.
1925 HAV haastoi AFK:n (Amatörfotograklubben i Helsingfors) kilpailemaan kiertopalkinnosta. Kameraseura voitti palkinnon kolmannen kerran 1930 ja sai sen omakseen.
1926 HAV alkoi toimittaa Valokuvaus lehteä, jota kustansi Suomen Valokuvauskauppiaiden yhdistys.
1927 Alkoi kilpailu Eesti-Foto-Klubin kanssa. Tämä kamppailu päättyi 1931 EFK:n voittoon.
1928 Tammikuussa näyttely Ateneumissa HAV-EFK-kilpailun kuvista.
1929 Valoa ja Varjoa kuvateos julkaistiin. HAV alkoi käyttää itsestään nimeä Kameraseura.
1930 Valokuvanäyttely Taidehallissa, muina järjestäjinä AFK ja Suomen Valokuvaajain Liitto. Mukana kuvia myös Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta ja Saksasta.
1931 Lama alkoi vaikuttaa. Valokuvaus lehden viimeinen numero joulukuussa.
1932 Suomen Kameraseurojen Liitto perustettiin marraskuussa. Perustajaseuroja 5.
1933 Kameraseuralaiset menestyivät Milanon näyttelyssä.
1935 Aarne Pietinen Suomen Kameraseurojen Liiton puheenjohtajaksi (jatkoi vuoteen 1946)
1936 Suurpalkintokilpailu aloitettiin. Ensimmäinen voittaja Georg Tschernochvostoff.
1937 Eino Mäkinen voitti Suurpalkintokilpailun
1941 20-vuotisnäyttely Kumlinin Taidesalongissa
1942 Suomen kokoelma voitti Zagrebin näyttelyn pääpalkinnon. Sodan takia ei kokouksia.
1943 Kokoustoiminta alkoi. Osanottajia 30-60. Pommitukset häiritsivät välillä kokouksia.
1944 Pommitukset kiihtyivät keväällä, mutta kokouksiin saapui 15-30 henkeä. Syksyllä sodan loputtua päästiin jo 60:een.
1945 Elokuvajaosto perustettiin tammikuussa. Maaliskuussa kokouksen osanottoennätys , 79 jäsentä.. Alokasjaosto aloitti toukokuussa.
1946 25-vuotijuhlanäyttely Stockmannin tavaratalossa. Yli 200 kuvan joukossa oli myös Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Neuvostoliiton kokoelmat. Kameran taidetta kuvateos julkaistiin. Santeri Levas voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.
1947 Alokasjaosto muutettiin Opintokerhoksi.
1950 Kameraseura alkoi julkaista Kameralehteä. Lehden päätoimittajaksi Eero Raviniemi. Kameraseura julkaisi Helsinki, valoa ja varjoa kuvateoksen.
1954 Kengännauhakerholaiset (entinen Elokuvajaos) perustivat oman seuran Kaitaelokuvaajat
1955 1 st Helsinki Exhibition of Photographic Art Stockmannilla.
1956 Kameralehden päätoimittajaksi P.K. Jaskari (jatkoi vuoteen 1983). Hän myös voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.
1957 2nd Helsinki Exhibition of Photographic Art.
1958 Värikerho aloitti toimintansa. Pauli Oulasvirta lehden toimitussihteeriksi ja samalla Kameraseuran toiminnanjohtajaksi.
1959 Seura alkoi julkaista Kameraseuran Uutisia. 3rd Helsinki Exhibition of Photographic Art. The Family of Man näyttely Taidehallissa.
1961 Helge Heinosen kolmas Suurpalkintokilpailuvoitto
1962 Suomen kokoelma voitti FIAP:n Wold Cupin. Kokoelman kahdestakymmenestä kuvaajasta puolet Kameraseuralaisia. 4th Helsinki Exhibition of Photographic Art.
1963 Tyttöjen kerho aloitti toimintansa (loppui 1979). Äitinä Hili Raviniemi. Seura ja Kameralehti vuokrasivat omat toimitilat Kalevankatu 21:stä (siellä oltiin vuoteen 1983).
1964 Matti A. Pitkänen seuran puheenjohtajaksi. Helmikuussa kokouksen kävijäennätys 150 henkeä. Näyttelykuvaajien kerho perustettiin. Nuorten kerho aloitti (lopetti 1970).
1965 Mikko Savolainen voitti Suurpalkintokilpailun
1966 5th Helsinki Exhibition of Photographic Art. Ismo Hölttö voitti Suupalkintokilpailun.
1967 Kameraseura toimii näyttely Wulffin myymälässä. Eero Venhola voitti Suurpalkintokilpailun.
1968 6th Helsinki Exhibition of Photographic Art.
1970 Reijo Porkka voitti kolmannen kerran Suurpalkintokilpailun.
1972 Kalevi Pekkonen Kameralehden toimitussihteeriksi (jäi eläkkeelle toimitusjohtajana 1988).
1976 Suurpalkintokilpailun voitti Jukka Male. Jäsenmäärä ylitti 600:n
1978 Jäseniä jo yli 700.
1979 Yli 800 jäsentä.
1980 Yli 900 jäsentä
1982 Seura rakensi uudet kokous- ja laboratoriotilat Runeberginkatu 36:een. Torstaiseura aloitti (lopetti 1986). 7th Helsinki Exhibition of Photographic Art.
1983 Pekka Potka Kameralehden päätoimittajaksi
1984 Pekka Punkarista Kameralehden päätoimittaja
1985 Itäkamerat aloitti kokoukset. Veikko Wallström voitti Suurpalkintokilpailun kolmannen kerran.
1987 I-Kerho aloitti (lopetti 2001)
1991 Ryhmä 164 (naisten kerho, lopetti 1997) ja Nuorten kerho (lopetti 1993) aloittivat. Asko Vivolin Kameralehden toimittajaksi.
1994 Anders Petersenin työpaja Kameraseuralaisille.
1996 1st Helsinki International Exhibiton of Creative Photography Finlandia-talossa.
1997 Ensimmäinen Aita-näyttely Rautatieasemalla.
1999 Digikerho perustettiin. Joulukuussa Flash-tapahtuma Lasipalatsissa.
2000 Persona-ryhmä aloitti.
2002 Avattiin uudet toimitilat Lastenkodinkuja 1:ssä.